LASTENSUOJELU UUDISTUU LAAJASTI IHMISSUHTEITA VAHVISTAVAKSI JA IHMISSUHTEIDEN JATKUVUUTTA TURVAAVAKSI

Lastensuojelun uudistus

Lastensuojelutyössä korostuvat monitoimijainen yhteistyö ja perheterapeuttinen osaaminen - oikeusturvaa unohtamatta. Lastensuojelussa mahdollistetaan tiivis, kohtaava työskentely lasten ja perheiden kanssa sekä huolehditaan lasten ja nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa ja tulla kuulluksi omissa asioissaan.

Sijaishuollon järjestämiseen, tuottamiseen, valvontaan ja laadun arviointiin luodaan yhdenmukaiset periaatteet.

Lue lisää lastensuojelun kehittämisestä LAPE-ohjelmassa:

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli

Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus

Lastensuojelun laitoshoito

Lastensuojelun perhehoito

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli

Lastensuojelun systeemisen mallin pilotointi Kuopiossa

LAPE-muutosohjelmassa lastensuojelun kehittämisen tavoitteena on luoda lapsia ja perheitä kokonaisvaltaisesti auttava toimintamalli. Osana Pohjois-Savon LAPE Yhdessä! -ohjelmaa on suunniteltu, että ohjelman aikana arvioidaan lastensuojelun systeemisen mallin käyttöön ottaminen Pohjois-Savossa. Kuopion kaupungin perhepalvelut ja lastensuojelun avohuolto on sitoutunut kokeilemaan lastensuojelun systeemistä mallia omassa palvelutuotannossaan ja kaksi sosiaalityöntekijää on koulutettu systeemisen toimintamallin kouluttajakoulutuksessa. Kouluttajaparina on yksityinen perheterapeutti. Pilotointiin osallistuu yksi tiimi, joka on käynyt kuuden päivän koulutuksen. Pilotoitava tiimi on aloittanut mallin mukaisen työskentelyn tammikuussa 2018 ja pilotointi kestää vuoden loppuun.

Systeeminen lastensuojelun malli pohjautuu Lontoon Hackneyssä kehitettyyn ja vaikuttavaksi todettuun lastensuojelun työskentelymalliin, jolla on saavutettu merkittäviä taloudellisia säästöjä vastentahtoisten sijoitusten vähenemisenä, parannuksia henkilöstöviihtyvyyteen ja pysyvyyteen sekä sairauspoissaolojen vähenemistä. Lisäksi kohtaava työskentely asiakkaiden kanssa on lisääntynyt. Suomen lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen tilanne poikkeaa Hackneystä ja tämän myötä mallia muokataan toimimaan paikallisesti.

Mallissa koko tiimillä ja yksiköllä johtoa myöten on systeeminen lähestymistapa asiakastyöhön. Ensisijainen tavoite mallissa on tukea vanhemmuutta niin, että lapsi voi elää omassa perheessään. Mallissa on tavoitteena, ettei lastensuojelussa työskennellä pelkästään kriisitilanteissa olevien perheiden kanssa vaan on mahdollisuus työskennellä myös vähemmän akuuteissa tilanteissa. Perheitä tavataan huomattavasti nykyistä tiiviimmin tehden lyhyen aikavälin suunnitelmia. Mallissa siirrytään ongelmakeskeisyydestä lapsen, perheen ja lähiverkoston vahvuuksien ja voimavarojen löytämiseen.

THL toteuttaa systeemisen lastensuojelumallin valtakunnallisesta pilotoinnista tutkimuksen, jossa tarkastellaan mallin käyttöönoton myötä tapahtuneita muutoksia lastensuojelun sosiaalityön organisoinnissa, työskentelyn laadussa, työhyvinvoinnissa ja asiakasperheiden hyvinvoinnissa. Tämän lisäksi Kuopiossa toteutetaan oma raportointi pilotoinnista ja sen toimivuudesta maakuntatasolla.

Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus

Lastensuojelun perhetyön ja perhekuntoutuksen osa-alueessa vahvistetaan lastensuojelun perhetyötä ja perhekuntoutusta työmuotoina siten, että työskentelytavat vastaavat lasten ja perheiden tarpeisiin ja ovat vaikuttavia. Työskentely alkoi valtakunnallisessa THL:n yhteiskehittämispäivässä Kunnonpaikassa 6.9.2017. (Taltioinnit löytyvät täältä). Pohjois-Savossa perhetyön ja perhekuntoutuksen kokonaisuus jatkuu yhteiskehittämispäivissä, joissa teemoina Lapsi ja perhe työskentelyn keskiössä 13.12.2017, Kuntoutuksellinen viitekehys perhetyössä 1.3.2018 ja perhekuntoutuksessa, Monitoimijainen yhteistyö ja arviointi 18.4.2018 sekä perhetyö palveluna – sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö sekä tehostettu perhetyö 19.9.2018.

Yhteiskehittämispäivät ovat erityisesti LAPE-ohjelman kehittämiseen mukaan tuleville sosiaalialan, terveydenhuollon, sijaishuollon, koulun ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja esimiehille, kokemusasiantuntijoille sekä kehittäjille, kouluttajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Tavoitteena on saada kattava edustus eri alojen asiantuntijoista moniäänisyyden mahdollistamiseksi.

Järjestäjinä ovat Pohjois-Savon lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelma YHDESSÄ!: Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO ja Kuopion kaupunki

Laitoshoidon kehittäminen

Pohjois-Savossa julkista lastensuojelun laitoshoitoa on Ylä-Savon kuntayhtymän Taskukellon yksikössä Iisalmessa, Kuopion kaupungin Mäntyrinteen perhetukikeskuksen yksiköissä sekä Varkauden kaupungin perhekoti Kinnulassa. Kevään 2018 aikana on kartoitettu laitosyksiköiden nykytilannetta ja jatkotyöskentelyssä on tarkoituksena kehittää laitoshoitoa vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin vaikuttavasti. Tulevan maakunnan avohuollon tiimien ja sijais- ja jälkihuollon yksikön yhteistyössä korostuu yhteinen lapsen sijoituksen suunnittelu- ja arviointityöskentely, jossa moniammatillinen yhteistyö etenkin lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa on erittäin tärkeää.

Kunnalliset laitokset ovat kehittäneet toimintaansa entistä enemmän avotyön- ja kuntoutuksen sekä perhekuntoutuksen suuntaan. Laitoshoidon tarve näyttäytyy tulevaisuudessa painottuvan haastavien lasten hoitoon ja tähän liittyen osana vaativan tason laitoshoidon pilottia, vahvistetaan laitosten psykiatrista tukea siirtämällä lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian resurssia kokeiluluontoisesti Kuopion Mäntyrinteen perhetukikeskuksen yksiköihin. 

Maakunnallinen perhehoito

Suunnitelmalliseen perhehoidon kokonaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen ollaan mallintamassa maakunnallista perhehoidon ohjausmallia. Ohjausmalli on hallinnollinen päätös siitä, miten maakunta järjestää, tuottaa ja toteuttaa lastensuojelun perhehoidon. Ohjausmalli perustuu kansallisiin linjauksiin ja mallinnustyön tukena ovat valtakunnalliset LAPE-ohjeistukset ja työkirjat perhehoidosta ja sijaishuollosta. Ohjausmalli sisältää lastensuojelun perhehoidon palvelulupauksen, joka on tahdonilmaus siitä, miten maakunta tuottaa sen järjestämisvastuulla olevia perhehoidon palveluja. Ohjausmalli sisältää kuvauksen kaikkien perhehoidon osapuolten kanssa työskentelyn ja yhteistyön periaatteista sekä perhehoidon toimipaikkakuvauksen maakunnassa. Ohjausmallissa kuvataan selkeä ja saumaton toimintakokonaisuus lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaan hoitoon ja kasvatukseen perhehoidossa. Ohjausmalli on monitasoinen - kattaa johtamisen, ohjaamisen ja päätöksenteon prosessin lapsen, lapsen vanhempien ja läheisten sekä sijaisvanhemman prosessin lisäksi, huomioiden myös monitoimijaisuuden. Ohjausmalli on myös uuden työntekijän yksi olennainen perehdytyksen väline.

Työskentelyyn ovat osallistuneet lapset, nuoret, vanhemmat, perhehoitajat, viranomaiset sekä opiskelijat. Yhteinen tahtotila yhtenäiselle mallille on vahva. Tuleva ohjausmalli on tulevan maakunnan sijais- ja jälkihuoltoyksikön ja perhehoidon tukikeskuksen perhehoidon toteuttamismalli. Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavasta perhehoidosta ollaan laatimassa myös kansalliset perhehoidon linjaukset, joita kehittämistyössä seurataan.

Toteuttajina ovat kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen Pesäpuu ry:stä sekä lastensuojelun kehittämisasiantuntija Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki

Sijaishuollon ohjaus ja valvonta

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan osalta tehdään valtakunnallista suunnittelutyötä osana LAPE-ohjelmaa sekä maakunnassa työryhmätyöskentelynä. Tavoitteena on vahvistaa keinoja sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeineen kuulluksi tulemiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin omissa sijaishuoltoyhteisöissään sekä löytää lapsiystävällisiä oikeusturvakeinoja. Tähän tarpeeseen on alkanut nuorten kokemusasiantuntijoiden ”Kokemuskuulijat” ryhmä, joka suunnittelee Vertaisarviointimallin-pilotointia yhdessä Pesäpuu ry:n, Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön sekä Kuopion kaupungin kanssa. Vertaisarvioinnilla voidaan kartoittaa sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointia ja palvelukokemuksia sijaishuoltopalveluiden ohjauksen ja kehittämisen tueksi.

Työryhmätyöskentelyn tavoitteena on löytää keinoja purkaa nykyisiä päällekkäisyyksiä, yhtenäistää valvonnan dokumentaatiota sekä vahvistaa ohjaus- ja valvontatoiminnan tietopohjaa sekä osaamista. Maakunnallisessa valmistelussa hyödynnetään naapurimaakuntien sekä valtakunnallista kehittämistyötä.